Verotuksella ei kannusteta yrityksiä kasvuun
Kirjoitin Tekniikka&Talouteen (17/2013) kolumnin verotuksesta. Aihe on hyvin ajankohtainen, uudistihan hallitus äskettäin yrittäjien verotusta. Olen sitä mieltä, että oikeisiin kasvuyrityksiin ja kasvuyrittäjiin ei hallitus juurikaan pysty verotuksella vaikuttamaan.
– –
Verotuksella ei kannusteta yrityksiä kasvuun
Hallitus sääti osinkoverotusta, jotta kasvuyrittämiselle olisi lisää kannustimia. Suomessa uskotaan, että verotuksella saadaan paikalleen jääneet yritykset ottamaan riskiä ja kasvamaan. Näin ei ole. Todellisuudessa verotuksella, kasvuyritysten syntymisellä ja yrittäjän riskinotolla ei ole keskenään mitään tekemistä.
Kansainvälisesti kasvuhakuiset yritykset ja yrittäjät ovat suuri osa Suomen pelastusta. Nämä tuovat ulkomaisia sijoituksia, kaiken liikevaihtonsa rajojen ulkopuolelta ja luovat korkean tuottavuuden työpaikkoja. Näihin yrityksiin verotus ei vaikuta.
Parhaat kansainvälisesti kasvuhakuiset yritykset syntyvät, koska ne on pakko perustaa ja niitä on pakko kasvattaa. Yrittäjä ei voi jättää visiotaan toteuttamatta. Hän ei voi elää ajatellen, että jätti tilaisuuden käyttämättä. Yrittäjä haluaa luoda uutta, ja tätä yrittäjän tahtoa ei poliitikko tai verottaja voi lisätä eikä tappaa.
Todellinen kasvuyrittäjä ei ensisijaisesti mieti, miten optimoi omat veronsa. Hänen riskinottonsa ei riipu voittojen tai osinkojen verotuksesta. Todellinen yrittäjä miettii, miten pystyy tekemään tavoitteistaan totta, ja ottaa niin paljon riskiä kuin tavoitteiden toteuttaminen järkevästi vaatii.
Poliittista yrittäjyyskeskustelua Suomessa on kauttaaltaan viihdyttävää seurata. Kansainvälinen kasvuyrittäjä on valtiontalouteen tupsahtanut uusi lihantuotantoeläin, josta kukaan ei oikein tiedä, missä sitä kasvatetaan ja mitä sille pitäisi syöttää.
Olen viimeisen kolmen vuoden aikana ollut sijoittamassa yli kolmeenkymmeneen yritykseen. Vaikka yritykset ovat täysin eri toimialoilta, on niissä yksi yhteinen piirre: perustajat eivät ole miettineet verotusta. He ovat miettineet missä ja millä resursseilla pystyvät luomisvimmaansa parhaiten toteuttamaan.
Yrittäjän kannalta verotus ei ole keskeisin toimintaedellytys, jonka valtio tai poliitikot voivat toimillaan saada aikaan. Verokikkailu ruokkii laiskoja yrityksiä. Verotuksesta puhuminen on Suomessa poliittista nollasummapeliä, jossa joku saa, joltain toiselta viedään ja kaikki ovat kateellisia toisilleen. Todellinen yrittäjä on todella kaukana tästä keskustelusta.
Mitä valtio voi sitten tehdä? Kaikista tärkeimpiä kansainväliseen huippuun tähtäävälle yrittäjälle ovat paikallisesti Suomessa saatavilla olevat resurssit: huippuyksilöitä tuottavat korkeakoulut, toimiva paikallinen riskirahoitusmarkkina, Suomen kyky houkutella ulkomaisia huippuosaajia, innostava yrittäjyyskulttuuri ja tarvittava maailmanluokan osaaminen. Jos nämä eivät ole kunnossa, muuttavat oikeat kasvuyrittäjät muualle, koska voivat Suomen ulkopuolella toteuttaa visionsa parhaiten.
Suomen kilpailija ei ole Viro, jossa verot ovat kevyempiä kuin meillä. Suomen oikea kilpailija on Piilaakso, jossa suurella joukolla ihmisiä on asenne ja osaaminen kohdallaan. Ensimmäiset kovat kasvuyrittäjät ovat jo sinne muuttaneet
Posted on May 12, 2013, in Yrittäjyys and tagged hallituksen osinkoverouudistus, Tekniikka ja Talous, verokilpailu, verotus. Bookmark the permalink. 4 Comments.
Tuore näkökulma ja varmasti osuit oikeaan. Verotuksessahan lähinnä etujärjestöt (sekä perheyritykset, duunarit, …) sumplii keskenään kuka saa mitäkin eikä aina tosiaankaan saada fiksuja ratkaisuja.
Hyvää asiaa. Tekisin vain kaksi lisähuomiota: “Rankaistaan rikkaita verotuksella”-tyyppinen poliittinen liturgia ei juuri haittaa verotuksellisesti kasvuyrityksiä, kuten kirjoitit. Mutta se on osa sitä yritysvastaista liturgiaa joka Suomessa on ongelma, ja joka ajaa yrittäjiä muualle. Toisekseen hallituksen verouudistuksessa on järkeä juuri siellä vaikeimmin perustellussa osassa: pääomarikkaiden vanhojen perheyritysten osinkojen keventämisessä. On kaikkien etu että raha lähtee liikkeelle näistä vanhoista ja innovaatiovarantonsa tyhjentäneistä firmoista. Lopulta se päätyy reaalitalouteen. Mutta ei tätä oikein edes kokoomuspoliitikko voi sanoa ääneen. “Fazerit on tyhmempiä ja laiskempia kuin startr-up yrittäjät”.
Kieltämättä hyvä pointti, että huolimatta Piilaaksosta ja Virosta täälläkin voi pärjätä, jos vain taistelutahtoa riittää ja muistaa välittää veroista. On tuikitärkeää juuri miettiä miten pystyisi tekemään tavoittestaan totta, olitpa todellinen yrittäjä tai palkkatyöläinen. Artikkeli osuu kyllä aivan naulan kantaan jokaisessa asiassa ja pidän tuosta loppukaneetin luomasta uhkakuvasta, jossa kasvun yrittäjät karkaavat rajojemme ulkopuolelle.
Kaikesta huolimatta meidän täytyy muistaa kuinka murskaavaa se voi yrittäjälle olla, jos jätti tilaisuuden käyttämättä ja tekikin jotain aivan muuta. Joskus kannattaa katsoa ensiksi lähelle, kaipaisivatko vaikka kukat vettä ja takapiha lannoitetta, ikkunat ehkä pesun kun kesäkin on tulossa. Voi olla että puuhastelun keskellä syntyy monta muuta mahdollisuutta ja tilaisuutta joihin tarttua.
Pieni mutina tähän kirjoituksen keskeiseen “oikeaa startup-yrittäjää ei saa verotus kiinnostaa” asenteeseen:
Kerro tämä sille pienelle yritykselle joka yrittää säästää konsultoinnilla kerättyä pesämunaa tuotekehitykseen. T. nimim. yhteisövero nollaan.